Väkivallan muodot
Lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa voi olla vaikea itse tunnistaa. Väkivalta saattaa alkaa jollakin itsestä pieneltä tuntuvalla teolla, ja tekijä saattaa pyytää tekoaan anteeksi. Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta on usein moninaista ja siihen voi kuulua väkivallan eri muotoja ihmissuhteen eri vaiheissa.
Kaikkiin väkivallan muotoihin liittyy aina henkistä väkivaltaa, sillä väkivallassa on kyse toisen hallinnasta ja vallan käytöstä. Tieto väkivallan eri muodoista voi kuitenkin auttaa tunnistamaan tilanteita.
Henkinen väkivalta
Henkistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi:
- haukkuminen, vähättely tai nolaaminen
- syyllistäminen, painostaminen tai kiristäminen
- muista ihmisistä ja läheisistä eristäminen
- kontrolloiminen esimerkiksi mielipiteisiin, pukeutumiseen tai ulkona liikkumiseen liittyen
- uhkaileminen fyysisellä väkivallalla tai itsemurhalla
Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa. Erimielisyydet kuuluvat ihmissuhteisiin, mutta riitatilanteissa tulisi olla mahdollista sanoa oma mielipiteensä. Henkiseen väkivaltaan liittyy pelkoa. Henkistä väkivaltaa kokeva voi tuntea itsensä esimerkiksi yksinäiseksi, syyllistää itseään omasta toiminnasta tai jättää asioita tekemättä tai sanomatta, koska pelkää seurauksia.
Myös mustasukkaisuus voi saada henkisen väkivallan muotoja, ja se voi näkyä jatkuvina syytöksinä, epäluulona ja toisen menojen tarkkailuna. On tavallista, että väkivallan tekijä kieltää tai vähättelee tekemäänsä väkivaltaa. Hän voi myös syyttää toista osapuolta väkivallasta.
Fyysinen väkivalta
Fyysistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi:
- töniminen, lyöminen tai läpsiminen
- kiinnipitäminen tai vääntäminen
- raapiminen, pureminen, hiuksista repiminen
- esineillä heittäminen
- uhkaileminen fyysisellä väkivallalla tai itsemurhalla
Fyysisellä väkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat toisen fyysistä koskemattomuutta. Fyysisestä väkivallasta ei välttämättä jää merkkejä kehoon, mutta se on silti aina väärin, sillä väkivalta tapahtuu vasten toisen tahtoa.
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivalta voi olla esimerkiksi:
- painostaminen tai pakottaminen seksiin
- painostaminen sellainen seksuaalisiin tekoihin, joita toinen ei halua
- seksuaalinen ahdistelu, kuten ahdistava koskettelu
- kuvaaminen tai kuvien julkaisu ilman lupaa
- ehkäisyn käytön kieltäminen tai ehkäisyn poisjättäminen ilman toisen lupaa
- raiskaus tai sen yritys
Seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja kehollista koskemattomuutta. Seksuaalinen väkivalta ei ole aina fyysisiä tekoja, vaan se voi olla myös esimerkiksi seksuaaliselle materiaalille altistamista tai ahdistavia ehdotuksia ja vihjailuja. Myös läheisissä ihmissuhteissa jokaisella on oikeus päättää miten ja milloin häneen kosketaan. Turvallisessa ihmissuhteessa on aina oltava mahdollisuus kieltäytyä tai keskeyttää jokin tilanne ilman pelkoa siitä, mitä kieltäytymisestä seuraa.
Taloudellinen väkivalta
Taloudellista väkivaltaa voi olla esimerkiksi:
- raha-asioiden kontrolloiminen, kuten omaisuuden tai rahojen käyttöä ilman toisen lupaa
- raha-asioissa painostaminen
- tilin tai pankkikortin käytön rajoittaminen
Tasavertaisessa ihmissuhteessa rahankäytöstä voidaan tarvittaessa keskustella ja sopia yhdessä. Suhteen osapuolilla tulisi olla mahdollisuus päättää itse omasta rahan käytöstään. Raha-asioissa painostaminen voi olla hyvin hienovaraista. Esimerkiksi laskujen maksaminen saattaa jäädä ainoastaan yhden ihmisen vastuulle ja tilanteissa voi tuntua siltä, ettei maksamisesta voi kieltäytyä. Myös painostaminen rahan lainaamiseen ja erilaiset uhkaukset näissä tilanteissa ovat väkivaltaa. Taloudellisella väkivallalla pyritään rajoittamaan ja kontrolloimaan toisen elämää ja mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Joskus pyrkimyksenä on myös hyötyä toisesta rahallisesti.
Digitaalinen väkivalta
Digitaalista väkivaltaa voi olla esimerkiksi:
- viestien lukeminen salaa
- ei-halutun materiaalin levittäminen nettiin
- toisen liikkeiden seuraaminen paikannuslaitteilla
- sosiaalisen median tilien kontrolloiminen tai tileille kirjautuminen
- jatkuva, häiritsevä viestittely ja soittelu
Älylaitteet, kehittynyt teknologia ja sosiaalinen media mahdollistavat uudenlaisen kontrolloinnin ja vallan käytön myös läheisissä ihmissuhteissa. Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö käyttää teknologiaa, kuten älylaitteita tai somea, toisen kontrollointiin, seuraamiseen tai häpäisemiseen. Digitaalinen väkivalta kietoutuu vahvasti henkiseen väkivaltaan.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvää väkivaltaa voi olla esimerkiksi:
- kontrolloiminen ja rajoittaminen, kuten liikkumisen rajoittaminen, pukeutumisen ja raha-asioiden kontrolloiminen
- uhkailu
- pakottaminen
- eristäminen
Kunniaan liittyvänä väkivaltana voidaan pitää mitä tahansa väkivallan muotoa, mikä toteutetaan perheen, suvun tai yhteisön sisällä yhteisön kunnianormeihin vedoten. Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyy yhteisön näkemys hyväksyttynä pidetystä käytöksestä. Poikkeaminen näistä yhteisön hyväksytyistä normeista tuo häpeää yhteisölle ja esimerkiksi suvulle tai perheelle. Tätä häpeää pyritään estämään kontrolloimalla yhteisön jäsenten käyttäytymistä.
Konflikti syntyy tilanteessa, jossa yhteisön jäsenen epäillään rikkoneen näitä normeja. Väkivallan syynä voi siis olla pelko kunniasääntöjen loukkaamisesta tai jo tapahtunut tilanne, jossa kunniasääntöjä on loukattu.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä esimerkiksi henkisenä tai fyysisenä väkivaltana. Myös kieltäytyminen väkivaltaan, kuten esimerkiksi perheenjäsenen kontrollointiin tai pahoinpitelyyn osallistumisesta voi aiheuttaa kieltäytyjälle seuraamuksia. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy erilaisten yhteisöjen sisällä eikä se ole sidonnaista mihinkään tiettyyn uskontoon tai etniseen ryhmään.
Lisää tietoa ja tukea kunniaan liittyvissä konflikteissa ja väkivallan tilanteissa löytyy Loisto Setlementin Sopu-työstä.
Vainoaminen
Vainoamista voi olla esimerkiksi:
- toistuva seuraaminen ja tarkkailu
- ei-toivottu, toistuva yhteydenottaminen
- uhkailu
- mustamaalaaminen
Vainoamisella tarkoitetaan toistuvia, ei-toivottuja erilaisia tapoja lähestyä, seurata ja pelotella toista. Vainoamiseen voi liittyä uhkaavia vihjailuja tai esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuvaa mustamaalausta tai ahdistelua. Vainoaminen liittyy usein parisuhteiden erotilanteisiin. Usein väkivallan käyttö on voinut alkaa jo parisuhteen aikana.
Erotilanteissa myös lapset saattavat joutua vainoamisen tai vanhempien vallankäytön kohteeksi. Ex-kumppanin seuraaminen, tarkkailu tai uhkailu lapsen kautta on aina väärin. Lapsen ja nuoren tulisi kokea turvallisuutta myös erotilanteissa. Jos nuori kokee näissä tilanteissa pelkoa tai ristiriitaisuutta, tai joutuu olemaan varuillaan, tunteista ja kokemuksista olisi tärkeä keskustella luotettavan aikuisen kanssa.