Maaliskuu: Säästetään vettä

Tutkijamaailmassa kuohuu aina, kun joltain planeetalta löytyy merkkejä vedestä. Löytyykö sieltä viitteitä elämästä? Vesi on elämän ehto maapallollakin. Ilman vettä meitä ei olisi olemassa; kehostammekin suuri osa on vettä.

Suomi on vesivaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista. Voimme täällä lotrata aika rauhassa ilman huolta siitä, että vesi loppuisi. Me suomalaiset käytämme vettä noin 155 l/hlö/vrk arkisiin toimiimme keittiössä, wc:ssä, peseytyessä ja pyykin pesussa (Motiva). Tuo 155 litraa on kuitenkin vain pieni osa siitä vedestä, jonka todellisuudessa käytämme päivittäin. Puhutaan virtuaalivedestä tai piilovedestä. Se on vettä, joka on sitoutunut kuluttamiimme hyödykkeisiin – esimerkiksi ruokaan, vaatteisiin ja kulutuselektroniikkaan. Kun kaikki kuluttamamme vesi lasketaan yhteen, saadaan suomalaisen keskimääräiseksi vesijalanjäljeksi liki 4000 l/ vrk, ja tuosta vesimäärästä miltei puolet kuluu jossain muualla kuin Suomessa. (WWF)

Vesijalanjälkemme muodostuu makeasta vedestä, jota kaikista maapallon vesivaroista on vain minimaalinen osa – alle 1 %. Suurin osa maapallon vedestä on suolaista merivettä.

Oman vesijalanjäljen tiedostaminen, veden kulutuksen vähentäminen ja Itämeren suojelu ovat ne teot, joita nuorisotalolla voidaan tehdä.

Pohdittavaksi:

  • Kuluuko jossain toiminnoistanne paljon vettä? Ovatko toimintatapanne vettä säästäviä? Voisiko kulutusta vähentää? Tällainen veden säästäminen liittyy erityisesti energian säästämiseen, koska sitä kuluu mm. veden pumppaukseen, puhdistukseen, lämmittämiseen ja jätevesien käsittelyyn.
  • Ovatko vesikalusteet (wc:t ja hanat) toimipaikassanne vettä säästäviä? Jos eivät ole, niin voisitteko neuvotella isännöinnin kanssa niiden uusimisesta?
  • Tarkistattehan ainakin kerran vuodessa vesikalusteiden kunnon, esim. huoltoviikolla kesäkuussa?
  • Käytättekö ympäristöä vähän kuormittavia pesuaineita ja muita kemikaaleja? (esim. Joutsenmerkittyjä tai vastaavia)
  • Monet ympäristöasiat kietoutuvat ruoka-valintoihin. Näin on myös vesikysymysten kohdalla. Itämeren suojelua on kasvisruoan suosiminen, kestävästi pyydetyn kalan suosiminen ja lähiruoka. Huomioitteko näitä asioita?
  • Ulkomailla tuotettu ruoka taas sisältyy käyttämäämme piiloveteen, jonka kestävyydestä on vaikea saada tietoa. Pelkästään ruoka-aineelle laskettu vesijalanjälki ei kerro siitä onko se tuotettu käyttäen vettä kestävästi vai kestämättömästi. Jos teillä on kiinnostusta, niin ottakaa kaapistanne muutama ulkomailla tuotettu ruoka-aine ja selvittäkää missä se on tuotettu, millaisissa oloissa ja kuinka paljon vettä käyttäen. Tämä edellyttää paneutumista ja netissä surffailua, mutta löydökset voivat olla todella kiinnostavia!
  • Nuoret nostavat usein roskaamisen merkittäväksi ympäristöongelmaksi. Sitä se onkin, etenkin kun puhutaan Itämeren suojelusta ja muoviroskista. Muovit aiheuttavat vaaraa eläimille ja hioutuessaan pieniksi mikromuovihiukkasiksi ne voivat kulkeutua jopa omaan elimistöömme. Voitteko välttää muovien käyttöä jollain tavalla?
  • Onhan toimipaikkanne pihalla riittävästi roskiksia? Maahan heitetyt roskat kulkeutuvat usein lopulta vesistöihin.
  • Syntyykö toiminnassanne vaarallisia jätteitä? Ne on tärkeää toimittaa oikein käsiteltäviksi. Esimerkiksi tärpättejä ei saa valuttaa viemäriin. Lisätietoja löytyy HSY:n internet-sivuilta.

Linkit, lähteet ja tapahtumat